maanantai 16. joulukuuta 2013

Uusia ulottuvuuksia!

                                                    NEVER GIVE UP

palauduimpa nytten pienen tauvon ja tapahtumien keskeltä tänne blogiin :) kaikke mahollista on nytten sattunut itkuja on itketty ja vatsakippuralla naurettu ja hypitty katossa asti onnesta :) 

Mikä voisikaan olla sen ihanempaa kuin huomata että elämä rullaa taas hyvin, mutta eihän se aina ole sitä. Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen elämääni, koulu maistuu ,kotona menee hyvin, kavereiden kanssa luottamus on todella hyvä!<3 uskallan luotaa nykyään ihmisiin ja se on minulta iso askel. Tärkeintä nytten on se kun olen huomannutkuinka kaikki ovat tukeneet minua enkä halua unohtaa teitä koskaan!  Olen ruennut itse päättämään omista asioistani enkä anna muiden vaikuttaa niihin, ne on vain mun päätöksiäni! 
Jos jokin ihminen ei ole mun arvonen niin olkoot sitte, häipykööt siittä pois jos mun naama ei kelpaa :) 
Parhaassa seurassa rakkaan kanssa illanviettoon lähössä!<3

Mää oon oikeesti niin onnellinen että ikinä usko. Tänään oli piiiiiitkästä aikaa sos tapaaminen ja suoraan sanottuna se meni todella hyvin. Muhun luotetaan ja mulla ei oo mikään hätänä, sain vain pelkää positiivistä palautetta. Olen täysin muuttunut siittä mitä olen ollut vuosi sitte. sillon olin suoraan sanottuna hirveä kauhukakara, en uskonut mitään ja mietittiin silloin mitä tehdään ja minne mut siotetaan.. silloin olin niin sanotusti sokea ja katsoin vain sormien läpi ja kuuntelin toisia.  En uskonut omaa itseäni ja en kunnioitanu vanhempiani.  En uskonut ikinä selviytyväni siittä, mutta niin vai selviydyin! tästä eteenpäi olen ottanu siittä opikseni ja jatkan elämääni vain positiivisesti, menneen elämän kolhut ovat vahvistaneet minua todella paljon. Näiden kaikkien tapahtumien ohella olen nytten päättänyt että nämä ihmiset jotka ovat syrjäytyneet elämästäni, niin uskokaa vain tulen takaisin ja hyvitän teille kaiken mitä olen tehnyt! MIkään ei enää voi muuttaa elämääni paremmaksi, tai no ainahan joku muuttaa sitä silti, mutta tässä hätkessä olen tyytyväine ja onnellinen näin :) 
Tähän on hyvä päättä ja iloita kaikesta :) 

http://www.youtube.com/watch?v=6aVPVlKh0KA

Ihmisestä näkee milloin hän on onnellinen


tiistai 19. marraskuuta 2013

Uudet tuulet puhaltaa!

Heipati hei!

Sattuu ja tapahtuu!! Ei ikinä mikään lopu.. Riitaa, sotaa, rakkautta , ystäviä.. 
Ikään ei tiedä minkä niistä valitsisi, aina ottais vaan sen kaiken positiivisen ja unohtais negan, mutta eij aina jostain puskee negatiivistä.. JOko rakkaus pettää tai ystävä. Tätä eij voisi uskoo koskaan että paraskaverikin voisi pettää, mutta totta se on.. Mä oon päättänyt että lopetan jahkuroinin ja annan mennä vaan unohdan mennet ja kaiken muun paskan.. Elän sitä lämää eteenpäin mikä mulle on annettu. Välitän vaan niistä ihmisistä jotka näyttävät mullekin sen rakkauden ja tärkeyden. Perhe on mulle tosi tärkeä!
Meidän perheessä ei olla sanottu pitkään pitkään aikaan että " Minä rakastan sinua, olet tärkeä tai että välitän sinusta" kuinka ollankkaan, niin nuo asiat ovat todella tärkeitä..

Mä oon päätänyt sekottaa nyt pakan iha kunnolla ja alottaa kaiken alusta! Haen mulle ne tärkeet ja rakkaat ihmiset takasin vieree, enkä päästä niistä enään irti! Pidän niistä ihmisistä kiinni, jotka olen nytten tässä läiaikoina saanut uusiksi rakkaiksi ystäviksini, tuen heitä aina kaikessa ja riennän apuun<3 se on merkki siittä että välittää!
Muutoksien aika alkaa, tahdon että ihmiset hyväksyy mut tälläsenä ku oon, mun ei tarvi esittä yhtään mitää.. Ihan sama vaikka huhuij kuuluu että valehtelen, niin haluun vaan että ne oikeet ystävät pysyy mun rinnalla ja pitää mut pystyssä niiku mää ne! 

Mutta nyt alkaa pää tökkii tyhjää kaikki unehtuu :D ja salkkarit alkaapi :) eiku iltakahvin keitoon ja heij heij 
 

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Ystävät! :)

Tässä viikonlopussa tuli nytten kaikkea ja mietittyä paljon.. Siittä sainkin taas ideaa alkaa kirjoittamaa, koska tää kirjoittaminen auttaa mua ja en halua itseäni piilotella miltään!

Mietin itse aina monesti että missä vika? mitä tein taas väärin? Miksi minulle käy aina näin? tai että miten minun sitten pitäisi elää? Olisiko elämä vaan paljon helpompaa jos kukaan ei valehtelisi? olisi aina siellä missä häntä tarvitaan, ikinä ei riideltäisi tai mitään negatiivistä oli! millaista meidän elämä olisi ilman negatiivisuutta... siinäpä vasta miettimistä..
Okeij määpä kerron nytte, musta liikkuu täällä alueella paljon kaikkee " Iidaki on vaan niin itsekäs, valehtelee sen minkä kerkeeää ja huutelee omia asioitaan" Tätä kuulee paljon ja paljon muuta. on se kumma jos kerron mun parille kaverille, joitten uskon olevan mun hyviä kavereita. nii vaan huutelee asioita ympäriinsä ja mä saan siittä syyt ja huuot niskoille! Okeij mutta nyt mää kerron teille kaikille mun blogin lukijoille tän ihana sama, jos sinä henlkilö x tulet mulle vielä tästä sanomaan nii senku tulet!! mä oisin niin valmis muuttamaan täältä alueelta pois, mutta kun se ei auta mitään sosiaallinen media seuraa perässä... Pari mun entistä hyvää kaveriakin vihaa jo mua ja ne ei puhu mulle yhtään mitää, siinä vaan mietin että mitä ooon taas tehny, mutta kun kuulen tän/ muistan niin en ihmettelekkään... Sitten saan vaan kuulla sitä että kuinka menetän mun kaikki kaverit.. Okeij asia selvä, en oo aina mikään ihana ihminen ja sun sitä, eikö sen pitäs ymmärtää jos elämässä ei mee hyvin, niin aina ei jaksa olla se ihana pirteä rakastava ihminen. Meillä jokaisella on hankalia päiviä ja teemme virheitä, ja toinen on tää että khyllähän me kaikki valehdellaa. varsinki sellasista asioista mitä ei haluta muiden tietävän tai jos asia ei kuulu sille toiselle. Mua suoraan sanottuna vituttaa tälläset asiat !!


Mä niin tuun päättään ja uskomaan että tää loppuu aikanaa.. Se ois vaan helppompaa että multa iteltäni tultaisiin kysymään asiat päinnamaa kuin huutelemmalla ympäri kyliä, se on mun mielestä pahempaa.. Mä hyväksyn sen että tullaan kysyyn päin namaa, jo mutta sitten kuuluuki se että " JOs sulta tulee kysyyn päin namaa nii sää vejät turpaan" Joo anteeks mitä, ihan ku oisin joku äkkipikanen raiva hullu ja hakkaamassa kaikkia että joo moro vaa :D 
Tuutte khyllä ihmettelemään miks kirjottelen täällä tätä mutta ihmetelkää vain :) se ei haitaa mua, ja sinä joka huhuilet minusta tällästä ja luit tämän niin mietippäs ittes kohalle sama :)) kiitos vaika haukut ja pilailet mun kustanuksella, se vaan auttaa mua pysyyn vahvana ja hyväksyyn itteni ja löytään ne oikeet ihmiset mulle! Suuri kiitos kuulu juuri sinulle :)) 

Mut löytää sitten: 
 instagramista _iikkumiu_ 
Irc-galleria ÖöIidabest

Seurailkaahan : )  MOikka moi :) 
- Iida ;)

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kah bom!

Näin heti aluksi kiitän teitä kaikkia jotka olette lukeneet minun blogiani! :) Ihanasti sain viimeisimmästä "uskotko" teksistäni palautetta ja kannustusta eteenpäi! :) kiitos kiitos <3
Nytten voisimme mieti tätä elämäämme, mikä siinä välillä mättää porukoissa tai kahden kesken?
 Jokainen ihminen meistä tarvitsee johonkin suuntaan apua ja tukea... Sellaisissa tilanteissa tulemma aina huomaamaan ketkä meistä välittävät, ja ketkä eivät.
 Itse olen nytten tämän viikon aikana tullut huomaamaan, miten meitä ihmisiä käytetään hyväksi, ihan kuin olisimme vain jotain mitä kerran käytetään ja sitten vain heitetään pois, perään ei kysellä tai mitää. Se tuntuu jotenkin lapselliselta, mutta miksi, miksi?  miksi jotku ihmises edes kehtaavat tehdä näin? Siinä onkin meille miettimistä. hmm...
Siihen on monta erinlaista vaihtoehtoa, painaako tällä ihmisellä jokin asia? Onko sillä jokin hätänä tai jotain?  Silloin meidän vaan täytyy tarttua toista kädestä kiinni ja mennä juttelemaan ja kysymään" Hei!, onks sulla nyt kaikki okeij? anna mä autan sua!" Meidän täytyy pystyä auttamaan muita, jos pystymme siihen, niin pystymme myös auttamaan itseämme:)  Vaikka meillä jokaisella on ressiä, niin pitää pystyä istumaan alas, ja miettimään tätä elämän menoa ja mikä on sinulle tärkeää elämässä! Että et vain juokse tulla menemään ja ajattele omaa napaasi, muista myös ne sinulle tärkeät ihmiset! perhe, ystävät,haraastus ja muut hyvät asiat, pidä niistä huoli! älä päästä niitä menemään.
Silloin me huomaamme muutosta joidenkin ihmisten elämässä, että hän  huomioi minua ja on nytten minun tukenani! Se on mahtava tunne kun huomaat, että kun autat toista niin saat sen silloin takasi kun sitä tarvitset eniten :) 

                                        Istahda, sulje silmät ja rentouta mielesi! Ota pieni hetki itsellesi ja rakkaillesi

Kommentoikaa mulle kysymyksiä, joista voisin sitten kirjoitella ja pohditaan! :) Ja aiheita saa ihan kunnolla ehotella :)
Kiitoksia! :) Enempää en nytten jouda kirjottelemaan, ku pitää tehdä koulutehtäviä :)
HYvää jatkoa! :))

- Iida




sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Uskotko? ;)

Uskotko että ihminen voi muuttua!?

  Joskus vain pystyt sellaiseen mitä, et kuvitellut tekeväsi!  

Minä uskon, voin sen verran kertoa, että olen itse ollut viime vuoden vaihteessa todella holtiton. En löytänyt sisintä itseäni enään ku hukkasin sen, tein mitä vain mitä keksin omassa päässäni ja mitä kaverit sanoivat. Sittä alkoi hirveä shou minun elämässä. Olin kiusattu ja elämässä tapahtui kaikenlaista, olin nuorisokodissa 2 kuukautta!  nooh, eihän se heti siihen loppunut ku pääsin sieltä pois! omia temppuja silti tein, mutta sitten alkoikin kuri ja elämä masensi ja kiusaaminen jatkui ja yms yms.. Tuli kesä ja lomat alkoivat, olin viikon vapaalla ja tein kaikkea mitä kaikki tekee, on kavereiden kanssa ja rentoutuu.. mutta sitten  minut laitettiin siskolleni asumaan, muista eroon kolmeksi viikoksi, sitten se vain tapahtui, sisäinen ääneni alkoi vain raksuttamaan, mitä minä vain olen allapäin masentuneena ja syön lääkkeitä, miksen pidä niistä vähäisistä kavereista jotka minulla ovat?" heij, eijhän tämä auta mua yhtään mihinkää!" sitten vain päätin, lopetin lääkkeet ja tsemppasin itseäni, en antanut kaikkien vain mollata ja kiusata minua! Noh olin kolme viikkoa erossa kaikesta, siskoni kanssa puhuin asioista ja kummipoikani kans touhusin menemään. Kun tulin takaisin kotiin, otin itsestäni vastuuta, hoidin kesätyöt kunnolla ja asiallisesti, ei mitään pelleillyjä, jos lähdin jonnekkin ilmoitin aina siittä vanhemmille ja tulin kans kotiin, temppuni oli tehty! Kesä meni hyvin ja retuilut loppuivat!! en halua enään koskaan joutua siihen ja en halua että kukaan muukaan sitä ikinä kokee!


Koulut alkoivat ja päätin alkaa korvaamaan kans 1 vuodelta tuleet poissa olot pois! no mitäs nytten olen korvannut jo 15h pois ja nyt tulen syyslomalla korvaamaan 22h, sitten enään jää 7h :) niin se vain mene! itseään täytyy ottaa niskastaan kiinni ja päätää asioita! 

Nykyään en ole enään paljoon soskujen kanssa tekemisissä! vanhemmat luottavat ja mitään ongelmia ei ole. Soskuni ovat tyytyväisiä minuun ja itsekkin voin olla tyytyväinen!  sen vain itsekkin huomaa kuinka onnellinen sitä voi olla!:)

 
Luota itseesi! ja tee se, sinä pystyt siihen!



Olen myös aloittanut hevos harrastuksen uudelleen, koska se tuo minulle hyvää mieltä ja voin vain rentoutua hevosten kanssa! teen saman kuin hevonen. "Elä siinä hetkessä mikä on annettu, älä mieti mennyttä eläkä tulevaa!"  tälläistä vain kannattaa kokeilla, sitten huomaat, että se on todella uskomatonta, siinä rentoutuu itse ihan kokonaan!  

Olen täysin eri tyttö nyt!  Olen onnellinen, minulla on ihmisest ympärillä jotka rakastavat minua sellaisena kuin olen! Uskallan jotenkin jo puhua tunteistani ja purkaa pahaa oloani oiken.  Ehän tietty vielä ole täysin valmis, jotkin kolhut minun täytyy vain vielä koittaa selvittää! 

Nyt vain uskomaan ja tsemppaamaan ihmisiä jotka tarvitsevat apua! :) 


Hyvällä mielellä kirjoitta : Iida :)


sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Syyskuun murheet ja ilot!



Elikkäs syyskuun puolessa välissä menään jo!
Kaikkee sitä elämässä sattuu ja tapahtuu, on paljon iloa ja surua, joskus vaan sitä eij oikeen tiedä mistä sitä alottaisi,
Koulussa menee hyvin ja korvailuja tehdään sopivaan tahtiin :)

Vapaa-aikahan se vasta hurjaa onkin, välillä sitä ei tiedäkkään mistä sitä ittensä löytää, että istuuko kotona vai onko vain niitten muutamien kavereitten kanssa menossa. mutta eijhän nuihin kaikkiin voikkaa enään luotta:(... Paskaa puhutaan ja loukataan siten miten keretään ja loppujen lopuksi esitetäänki niin helvetin hyvää kaveria että huh huh -.- Joskus vaan tuntuu että mitähän sitä uskaltaisi nuiden kavereiden kanssa tehä, pelkohan se monesti ottaakin vallan, että jos tekeekin jtk värää. 


No iloakin onneksi löytää, elikäs mitä suotta tässä on alkaa mitään märäämään .D
MEidän tytteli sai nimekseen Neea Emilia Kristiina <3 Voij kun lapsi voikaan olla niin kaunis ja tuoda iloa elämään, siis elikkäs siskoni lapsi ei oma :D


Ensikuussa olisikin operaationa työssä-oppiminen. Sainpas onneksi sen paikan minkä halusinkin :)
7 viikkoa sitten ollaankin siellä töissä että kivaa homma :) olen khyllä ihan satasella päättänyt valmistua parturi-kampaajaksi
JA kohta meillä on koulussa pidennyskoulutus nii ompas ihanaa ku siinä ohella saa itsellekkin pidennykset päähän :3 mutta tummaa tulee mutta raitoja en ole vielä päättänyt että vaaleat, punaiset vai siniset niistä tulee :D
Katsotaan mitä syntyy ja elämä tuo tulessaan :))
Tsemiä teille kaikille ja kiitos teille jota luette :) 

tiistai 27. elokuuta 2013

Hei taas! :)
Koulut on alkanu ja koulussa ahkeroitu :)
Ihanasti saa usia kavereita tuolla koulussa ja asiakkaiden kanssa on mukava tohuta :)

Meillä oli taas koulussa oma tukkapäivä niin pitihän tota tukkaa värjätä:)
kesän aikana olin vaalenttanut ja menihä toi pilalle, päätin laittaa taikaisin tummat hiukset ja sit jotain räväyttävää elikkäs sinivihree raita :)






Itselläni on pidennykset elikkäs juuh, omat hiukset ovat noin olkapäille asti ku niittä leikkattiin :)
Pidennykseni ovat tummanruskeat ja latvoja vaalensin, niihin laitoin latvoihin kans shokkiväriä ja niistä tuli vihreätt, mut eihän se haittaa ku ne on hienot..
Muutenki tukkani hiuksista puhumattakaan näyttää liukuvärjäykseltä! :D







Iida-